Seuraavat päivät

Synnytyksen jälkeisenä päivänä vierailimme kaikkina vierailu aikoina teholla katsomassa Mellaa, saimme vaihtaa vaippaa, syöttää pullosta maitoa ja pitää häntä hetkittäin sylissä. Enimmäkseenhän Mella nukkui, mutta se oli oikeasti hassua, koska aina kun hän kuuli minun ääneni, hän pyristeli hereille. Katseli meitä niillä omilla tumman sinisillä silmillään ja rauhoittui kun silitin hänen hiuksiaan. Joka vierailu päättyi siihen että pyyhin kyyneliä kasvoiltani, en olisi halunnut poistua pikkuisen viereltä. Toisena tehopäivänä saimme paikan mäkkitalolta. Olihan se muutosta kolmen hotellissa asutun viikon jälkeen :).  Kävimme kaikkina muina aikoina vierailulla mutta illan viimeisin jätettiin pois, saimme itse levätä ja rauhoittua mäkkitalolla. Tosin samaan aikaan podettiin syyllisyyttä siitä kun ei oltu paikalla.. nämä on juuri näitä asioista joita ei voi ymmärtää kunnolla muut kuin ne jotka kokee kaiken omakohtaisesti.