Joulu 2010

Jouluaaton vietimme rauhallisesti lastenklinikalla Mellan luona vieraillen teholla. Olimme toivoneet että Mella olisi päässyt siihen mennessä jo osastolle. Mutta pääasia että toipuminen ei ollut ottanut takapakkia. Mäkkitalolla oli lisäksemme vain yksi perhe joulun aikaan. Siellä oli rauhallinen joulu tunnelma <3. Teimme pienimuotoisen jouluaterian jotta tuntuisi edes hieman joululta. Olihan toki mäkkitalolla jo talon puolesta joulukuusi yms mutta se tärkein puuttui; oma perhe + oma koti.

Jouluaattona Mella hymyili ensimmäistä kertaa. Se hymy sulatti lopullisesti minun sydämen <3 . Tuli ensimmäiistä kertaa tunne että kyllä tästä selvitään jos lapsikin on jo noin iloinen että hymyilee. Voi meidän pikku rakkaus pakkausta..

Lopulta Mella pääsi joulupäivänä siirtymään teholta sydänlasten osastolle K4:lle. Se oli ehdottomasti paras joululahja minkä saimme ensihymyn lisäksi. Osastolla kun ei ollut rajoitettua vierailu aikaa ollenkaan joten saimme olla siellä koko päivän tyttäremme seurassa. Yöt vietimme vielä mäkkitalolla leväten, tässä vaiheessa se vielä onnistui koska Mella oli niin pieni. Toisten leikkauksien aikana voikin olla tilanne eri kun osaa Mella jo kaivata meitä.

Mellan ensihymy 24.12.10

Toipuminen alkaa

Mellan vointi eteni tasaisesti leikkauksen jälkeen. Turvotusta tosin oli reilusti joka siirsi rintakehän sulkemista. 21.12.10 se lopulta pystyttiin tekemään. Tyttö näytti silloin suhteellisen isolta mutta sehän oli vain turvotuksen aikaan saannosta. Onneksi se saatiin poistumaan muutamassa päivässä ja tyttö alkoi olla ulkoisesti enemmän oma itsensä. Tässä muutama kuva joista huomaa kuinka isosta erosta oli kyse.

21.12.10

23.12.10